 |
| (c) Nettiapaja.net |
Meidän perheessä hajut on nyt vallalla. Murkku on niin murkku, kuin murkku voi vaan olla. Korvat ovat todennäköisesti menossa jossain tuolla Atlantin suunnilla. Hajuja siellä, hajuja täällä, hajuja kesken luoksetulon, hajuja kesken namipalkan. Ja sitten on vielä se pöhinä ja puhina, voi että menee hermot! Ei se varmaan sitä ilkeyttään tee, ehkä. Se on vaan niin hajujen vietävissä. Jos hyvä haju löytyy, on ihan ok karata sen perässä ja olla kuuntelematta omistajaa. Tottakai se on ok?
 |
| (c) http://www.wired.com |
Mutta siis, kauanko teidän koirilla tämä vaihe on kestänyt, miten ihmeessä ootte kestäneet tätä? Millä keinoilla ootte saaneet korvat takaisin koiran päähän. Apuja kaivataan!
Täältä löytyy hiuksia repivä kohtalotoveri :D Lisäksi Tepon täytyy vinkua kaikkien narttujen perään ja kuumottavammat yritetään astua saman tien. Mä olen kulkenut nyt pari päivää lenkillä kanaa ja rasvaista häränhäntää (siis joo keitettyä ällölihaa yäkyäkyäk) taskussa ja kyllä tuo luokse tulee ja tekee tosi hienot ohitukset, mutta se on ihan omissa maailmoissaan kun mennään kävelytietä, jota joku muukin on aikaisemmin kävellyt :D En edes yritä luoksetuloa jos on hyvä haju nenässä, odotan, että herää ja sitten vasta kutsun. Kannattaa, ettei käskyt kulu :D
VastaaPoistaVoi ei, että pahempaa voi vielä olla luvassa. Nartut kiinnostaa vasta hajujen tasolla... Mutta pitää ottaa kovemmat (ja ällömmät) keinot kehiin, josko ne korvat sieltä palaisivat... :D
VastaaPoistaTuisku on nyt 1 v ja 5 kk, ja tuntuu, että tää "vaihe" vaan pahenee koko ajan :P
VastaaPoista