Tänään oltiin kuitenkin paikan päällä melkein koko päivä. Sää salli, vaikka välillä meinasi olla liian lämmin varsinkin koirille. Oli hienoa seurailla tasokasta agilityä ja treffailla vaikka minkä rotuisten koirien kanssa. Lempileikkikaverit kuitenkin löytyivät (kuten arvata saattaa) oman rodun parista. Wilson paini useammankin, melkein saman ikäisen, sheltti pennun kanssa ja mahtui mukaan muutama täysikasvuinenkin lajitoveri.
Oli myös hauskaa ja omistuista huomata, miten eri rotujen suoritukset vaikuttivat Weehen. Aina kun sheltti lähti radalla, Wilson ei meinannut pysyä nahoissaan. Häntä töttöröllä ja sydän hakaten jännitettiin kavereiden suorituksia, mutta kun kentällä kisasivat muun rodun edustajat Wilson rauhoittui ja kävi päikkäreille. Jotenkin ne vain tietävät mihin ryhmään ne itse kuuluvat...
Päivän huipennuksena sain kuulla, että Wilsonin isäkin oli tulossa kisaamaan. On se Morris vaan niin hieno koira. Nopea ja innokas kuin mikä, toivottavasti pojastakin tulee yhtä hieno! Käytiin Morriksen ihmisten rapsuteltavana ja räpsäistiin muutama yhteiskuvakin.
Isä ja Poika |
Väsy. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti