Agiliitoa

Wilsonin kanssa agility on nimen omaan agiliitoa, eikä mitään muuta. Koko koira käy kierroksilla ja vauhti on niin hurja, että heikompaa hirvittää. Jo kentän laidalla pitää käydä kierroksilla, haukkua ja hyppiä. Sitä hetkeä odotetaan kun ohjaaja joskus pysyisi perässä tai pystyisi hallitsemaan tuota mieletöntä energiaa. No meillä oli siis tänään aksatreenit ja viime kerrasta poiketen kävin Wilsonin kanssa pitkällä metsälenkillä ennen treenejä purkamassa enimpiä paineita... auttoi vähäsen. Viime kerralla Wilson vielä teki kunnia kierroksia ympäri kenttää ja tänään se vain ei malttanut odottaa paikallaan, vaan kävi kiitämässä parit putket aina tilaisuuden saatuaan.

ratapiirros, jossa 3. kohta meinaa kahden esteen linjaa...

Itse tehtävään, tänään meillä oli tarkoitus mennä kahdeksan esteen rataa, joka meidän kohdalla lyheni seitsemään, koska en itse ehtinyt ajoissa paikalle ohjaamaan pallosalamaa oikealle esteelle. Jaettiin rata kahteen pienempään pätkään, jotka ensin treenattiin kuntoon ja sitten lopuksi yhdistettiin. Mentiin ensin esteen numero 1,2,3 ja 4. Hyppy, josta suoralle putkelle, josta kahden hypyn kautta mutkaputkeen. Tämä sujui aika kivasti, vaikka aluksi Wilson meinasi ensimmäisen putken jälkeen singota liian suurella kaarella ohi tuosta kolmosen ensimmäisestä osasta. Täällä käskyn sai huutaa melkoisen kovasti, ennen kuin korvat vihdoin löytyivät. Toinen vaihe olisi ollut 3,4,5 valssi 6 ja 7. Seiskaa en kuvaan piirtänyt koska ei sinne asti koskaan päästy, mutta se olisi tullut tuohon kutosen "yläpuolelle". Valssi oli siis se meidän masterongelma tänään. Jouduin kulkemaan Wilsonin mukana tosi pitkälle tuon putken jälkeen, että se hoksasi hypätä tuon vitos esteen, jolloin minulla olisi ollut suunnilleen nanosekunti aikaa valssata ja vaihtaa koira vasempaan käteen, jotta olisin saanut sen ohjattua myös sinne seiskalle. Tyydyttiin siis tänään unohtamaan valssi ja ohjaamaan koira oikealla kädellä myös tuonne kutoselle. Ilman valssia toimi kivasti ja myös rata onnistui melkolailla mallikkaasti. Hieno pentu, hidas ohjaaja.

Vielä pakko hehkuttaa, että Wilson osaa kontaktikävelyn melkolailla mallikkaasti. W malttaa ohittaa niin pyöräilijät kuin kävelijätkin mallikkaasti sivulla katse minussa päin. Koirat ovat vielä vähän turhan mielenkiintoisia, jos ne osuvat ihan suoraan kohdalle. Vähän kauempana niidenkin ohitus onnistuu kivasti. Meillä on tällä hetkellä treenissä kontaktin ottaminen ennen kuin kavereita pääsee moikkaamaan. Wilsonin täytyy siis joko istualtaan tai kävellessään ottaa kontakti minuun, ennen kuin se pääsee "vapaa" käskyllä tervehtimään vastaantulijaa. Isoin ongelma tässä on se, että vastaantulijat päästävät koiransa suoraan meidän luokse tai vastaavasti tulevat kysymättä lirkuttelemaan Wilsonille. Sano siinä sitten koiralle, että se tekee väärin, kun vieras ihminen tai koira antaa sille täysin toisenlaisen palautteen. Vain yksi rapsuttamaan tullut henkilö on malttanut odottaa, että Wilson ensin istuu ja vilkaisee minuun, ennen kuin sirkutus on alkanut. Onhan se söpö, mutta pitäisi ihmistenkin tajuta, että sitä koulutetaan. ARGH!