| "Mulla oli niin tylsää. kun olit piilottanut kaikki kengät" |
11. heinäkuuta 2012
8. heinäkuuta 2012
Grillausta ja Saunomista
Me saatiin Wilsonin kanssa eilen kutsu grillaamaan ja saunomaan Haminalahteen ystäväni luokse. Lähdettiin sitten heti kun pääsin töistä kuuden jälkeen. Paikalla oli porukkaa ihan kiitettävästi ja Wilsonin mielestä paras uutinen oli se, että talossa asui myös cairnterrieri Pilvi. Alku nuuskuttelujen jälkeen meno meni hurjaksi takaa-ajoksi ja vanhempi koira taisi huijata pentua. Wilson juoksi kokoajan isompaa ympyrää ja teki syöksyjä Pilviä kohti, eikä Pilvin tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa muutama raviaskel Wilsonia kohti ja taas mentiin. Wilsonilla olisi virtaa riittänyt pitempäänkin, mutta Pilvi näytti selvästi leikin loppuneen käymällä terassille nukkumaan.
Wilson purki energiaansa toissijaiseen vaihtoehtoon, eli ihmisten kanssa riehumiseen. W kävi tarjoamassa Pilvin leijonapehmoa varmasti jokaiselle vieraalle retuutettavaksi ja pennun onneksi melkein kaikki myös ottivat sen kanssa vetokisaa.
Illemmalla Pilvi oli jo rauhoittunut olohuoneen lattialle luun syöntiin. Wilson huomasi mehukkaan luun ja meinasi mennä tapojensa mukaan hakemaan sitä suoraan vanhemman koiran suusta. Enni kun antaa Wilsonin tämän tehdä. Pilvihän sitten vähän ojenti pentua käytöstavoista rähähtämällä. Wilson ehkä viimein tajusi, että ei ole OK varastaa juttuja toisen suusta. Sinänsä hyvä kun joku vähän opettaa koiralle tapoja, koska Enni tosiaan äitinä sallii mm. samaan aikaan ruokakupille menemisen ja luun tai lelun suusta viemisen. Pilvi ärähti siis ihan aiheesta. Hetken aikaa Wilson luimisteli häntä koipien välissä, mutta kun Pilvi lopetti luun jäystämisen, koko homma unohtui ja häntä alkoi taas heilua vimmatusti.
Kamerani on lainassa ystävälläni, joten ikävä kyllä melko teksti painotteisia postauksia.
Ai niin... unohdin kertoa, että Wilson on laajentanut yritystoimintaansa myös koirien tavaroihin. Nyloninen puolikuristava panta menee silpuksi noin puolessa tunnissa.
Wilson purki energiaansa toissijaiseen vaihtoehtoon, eli ihmisten kanssa riehumiseen. W kävi tarjoamassa Pilvin leijonapehmoa varmasti jokaiselle vieraalle retuutettavaksi ja pennun onneksi melkein kaikki myös ottivat sen kanssa vetokisaa.
Illemmalla Pilvi oli jo rauhoittunut olohuoneen lattialle luun syöntiin. Wilson huomasi mehukkaan luun ja meinasi mennä tapojensa mukaan hakemaan sitä suoraan vanhemman koiran suusta. Enni kun antaa Wilsonin tämän tehdä. Pilvihän sitten vähän ojenti pentua käytöstavoista rähähtämällä. Wilson ehkä viimein tajusi, että ei ole OK varastaa juttuja toisen suusta. Sinänsä hyvä kun joku vähän opettaa koiralle tapoja, koska Enni tosiaan äitinä sallii mm. samaan aikaan ruokakupille menemisen ja luun tai lelun suusta viemisen. Pilvi ärähti siis ihan aiheesta. Hetken aikaa Wilson luimisteli häntä koipien välissä, mutta kun Pilvi lopetti luun jäystämisen, koko homma unohtui ja häntä alkoi taas heilua vimmatusti.
Kamerani on lainassa ystävälläni, joten ikävä kyllä melko teksti painotteisia postauksia.
Ai niin... unohdin kertoa, että Wilson on laajentanut yritystoimintaansa myös koirien tavaroihin. Nyloninen puolikuristava panta menee silpuksi noin puolessa tunnissa.
6. heinäkuuta 2012
Agility harkat
Tässä tosiaan lupaamani selostus Wilsonin ja Ennin agilityharkoista. Ennillä oli vuoden tauko koko hommaan ja silti koira toimi varsin mallikkaasti. Wilsonille kokemus oli ensimmäinen laatuaan ja ei voi olla muuta kuin ylpeä.
Ensin oli Ennin vuoro. Mentiin ensin muutaman kerran ihan perus putki-hyppy-hyppy linjaa ja aluksi Enni ei meinannut muistaa, että putket oli hauskoja. Jouduttiin vähän suoristamaan mutkalla ollutta putkea, että Enni uskalsi mennä siitä läpi. Kun E oli kerran mennyt putkeen, ei se olisi malttanut enää pysyä poissa ollenkaan. Aina kun huusin sen luokseni, sen piti käydä juoksemassa joku kentän monista putkista kertaalleen läpi. Enni alkoi syttyä ja sen jälkeen kaikki tuntui olevan ihan älyttömän helppoa. Enni jopa uskalsi mennä pussin läpi, mitä se ei viimeksi kurssilla käydessään uskaltanut tehdä ollenkaan. Isoin ongelma tuntui olevan se, että ohjaaja juoksi niin älyttömän hitaasti. Mentiin kuitenkin lopuksi muutamaan otteeseen tuollaista putkirallia, mikä on tuossa ylläolevassa kuvassa vasemmalla. Ensimmäisen putken jälkeen piti hirttää (?) koira, ettei se valunut väärään päähän putkea sen jälkeen suora putki ja sama hirtto uudestaan toisella putkella. Enni haki älyttömän kivasti putkiin, eikä minun tarvinnut kuin osoittaa esteitä ja juosta niin lujaa kuin pääsi. Taitava koira!
Sitten oli Wiben vuoro. Ensin tutustuttiin putkeen ja ahneena koirana Wilson juoksi tuulispäänä putken läpi namikipon luokse. Yhtä tuulispäänä mentiin oli putki sitten suora vai mutkalla, kaikki sujui. Putken jälkeen kokeiltiin hyppyä, joka tässä tapauksessa tarkoitti maahan laitettua puomia johteineen. Tämäkin sujui ilman ongelmia ja Wilson jopa uskoi paikka käskyn niin hyvin, että pääsin itse esteen viereen kutsumaan koiraa. Kun esteet olivat tulleet tutuiksi, mentiin "rataa" joka sisälsi kaksi estettä, putken ja hypyn. Mentiin ensin niin päin, että tultiin hyppy jonka jälkeen olisi pitänyt mennä putkeen. Wilson kuitenkin putkiaivona ei oikein hokannut tätä osaa treeneistä. Ween mielestä oli paljon loogisempaa juosta hypyn jälkeen linnuntietä suoraan namikipon luokse, eikä tehdä mutkaa putken kautta. Namia ei kuitenkaan tippunut, joten putkikin tuli sitten kertaalleen mentyä oikein päinkin. Toiseen suuntaan homma oli paljon helpompi, vaikka vauva oli jo selvästi väsynyt. Putken riemu sai sen vielä innostumaan hurjaan vauhtiin ja samalla ylittyi tielle osunut puomikin. Molemmille jäi hyvä mieli viimeisten onnistuneiden harjoitusten jälkeen.
Sekä Wilson että Enni jaksoivat ihmeen hyvin keskittyä kuumasta ilmasta huolimatta. Wilson tottakai vähemmän kuin Enni, mutta suodaan se neljä kuukautiselle rääpäleelle.
Ensin oli Ennin vuoro. Mentiin ensin muutaman kerran ihan perus putki-hyppy-hyppy linjaa ja aluksi Enni ei meinannut muistaa, että putket oli hauskoja. Jouduttiin vähän suoristamaan mutkalla ollutta putkea, että Enni uskalsi mennä siitä läpi. Kun E oli kerran mennyt putkeen, ei se olisi malttanut enää pysyä poissa ollenkaan. Aina kun huusin sen luokseni, sen piti käydä juoksemassa joku kentän monista putkista kertaalleen läpi. Enni alkoi syttyä ja sen jälkeen kaikki tuntui olevan ihan älyttömän helppoa. Enni jopa uskalsi mennä pussin läpi, mitä se ei viimeksi kurssilla käydessään uskaltanut tehdä ollenkaan. Isoin ongelma tuntui olevan se, että ohjaaja juoksi niin älyttömän hitaasti. Mentiin kuitenkin lopuksi muutamaan otteeseen tuollaista putkirallia, mikä on tuossa ylläolevassa kuvassa vasemmalla. Ensimmäisen putken jälkeen piti hirttää (?) koira, ettei se valunut väärään päähän putkea sen jälkeen suora putki ja sama hirtto uudestaan toisella putkella. Enni haki älyttömän kivasti putkiin, eikä minun tarvinnut kuin osoittaa esteitä ja juosta niin lujaa kuin pääsi. Taitava koira!
Sitten oli Wiben vuoro. Ensin tutustuttiin putkeen ja ahneena koirana Wilson juoksi tuulispäänä putken läpi namikipon luokse. Yhtä tuulispäänä mentiin oli putki sitten suora vai mutkalla, kaikki sujui. Putken jälkeen kokeiltiin hyppyä, joka tässä tapauksessa tarkoitti maahan laitettua puomia johteineen. Tämäkin sujui ilman ongelmia ja Wilson jopa uskoi paikka käskyn niin hyvin, että pääsin itse esteen viereen kutsumaan koiraa. Kun esteet olivat tulleet tutuiksi, mentiin "rataa" joka sisälsi kaksi estettä, putken ja hypyn. Mentiin ensin niin päin, että tultiin hyppy jonka jälkeen olisi pitänyt mennä putkeen. Wilson kuitenkin putkiaivona ei oikein hokannut tätä osaa treeneistä. Ween mielestä oli paljon loogisempaa juosta hypyn jälkeen linnuntietä suoraan namikipon luokse, eikä tehdä mutkaa putken kautta. Namia ei kuitenkaan tippunut, joten putkikin tuli sitten kertaalleen mentyä oikein päinkin. Toiseen suuntaan homma oli paljon helpompi, vaikka vauva oli jo selvästi väsynyt. Putken riemu sai sen vielä innostumaan hurjaan vauhtiin ja samalla ylittyi tielle osunut puomikin. Molemmille jäi hyvä mieli viimeisten onnistuneiden harjoitusten jälkeen.
Sekä Wilson että Enni jaksoivat ihmeen hyvin keskittyä kuumasta ilmasta huolimatta. Wilson tottakai vähemmän kuin Enni, mutta suodaan se neljä kuukautiselle rääpäleelle.
3. heinäkuuta 2012
Lenkkeilyä
Käytiin eilen eka kertaa oikealla metsälenkillä vähän kauempana kun omalla takapihalla. Ajeltiin tuonne Neulamäen luontopolun alkuun autolla, koska matka sinne mennyt jo ihan lenkistä Wilsonille. Aluksi Wilson vain nuuskutteli ja tutki paikkoja, mutta pian luonnon villi vapaus ja tuuli tukassa saivat pojan havahtumaan ja loppu lenkki olikin paikasta toiseen pinkomista. Välillä Wee kävi hakemassa namia ja taas juostiin pää viidentenä jalkana. Wilson onnistui lenkin aikana erehtymään liian lähelle ojaa, jossa oli paljon vettä. Takatassuthan siinä kävivät kokonaan uimassa ja hepulin ainekset olivat kasassa. Ja koska kerrasta ei opita, niin etutassut kokivat saman mutaisen kohtalon takaisin päin tullessa. Lenkki kesti yhteensä jonkun 45minuuttia ja Wilson sai olla kokoajan vapaana. Tässä vielä vähän kuvia:
| Lähtökuopissa |
| Pitkospuilla |
| Tuulitukka |
| Hepuli... |
Ja lopuksi vielä Wilson 16vko, paino 4,6kg, korkeus 30cm.
2. heinäkuuta 2012
Etsitään työpaikkaa
Wilson etsii osa-aikaista päivätyötä ruokapalkalla esimerkiksi paperitehtaalta, kenkäkaupasta tai vaatekaupasta.
Wilsonin erikoistaitoihin kuuluu mm.
1. Nahkaisten kenkien muokkaaminen (kaikkien tarpeettomien remmien poisto)
2. Kengän pohjallisten pienennys (Naisen kengän pohjallisesta lapsen ensiaskel kenkiin sopivaksi)
3. Lumisade origamin tekeminen nenäliinasta (Myös talouspaperi, vessapaperi ja niiden hylsyt toimivat)
4. Housujen reijitys (materiaalina mieluiten collegehousut, farkut vaativat suurempaa työpanosta)
Wilson on hyvin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Kenkäparin muokkaamiseen ei mene kuin pari tuntia, vaatteiden rei'itykseen ei edes sitä. Työkokemusta löytyy nyt joperäti kuuden kenkäparin verran. Laatutakuu: Jos kengissäsi on muutaman tunnin kuluttua enää yhtäkään irtoavaa osaa, saat rahasi takaisin.
Wilsonin erikoistaitoihin kuuluu mm.
1. Nahkaisten kenkien muokkaaminen (kaikkien tarpeettomien remmien poisto)
2. Kengän pohjallisten pienennys (Naisen kengän pohjallisesta lapsen ensiaskel kenkiin sopivaksi)
3. Lumisade origamin tekeminen nenäliinasta (Myös talouspaperi, vessapaperi ja niiden hylsyt toimivat)
4. Housujen reijitys (materiaalina mieluiten collegehousut, farkut vaativat suurempaa työpanosta)
Wilson on hyvin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Kenkäparin muokkaamiseen ei mene kuin pari tuntia, vaatteiden rei'itykseen ei edes sitä. Työkokemusta löytyy nyt joperäti kuuden kenkäparin verran. Laatutakuu: Jos kengissäsi on muutaman tunnin kuluttua enää yhtäkään irtoavaa osaa, saat rahasi takaisin.
1. heinäkuuta 2012
Agirotu 2012
Oli myös hauskaa ja omistuista huomata, miten eri rotujen suoritukset vaikuttivat Weehen. Aina kun sheltti lähti radalla, Wilson ei meinannut pysyä nahoissaan. Häntä töttöröllä ja sydän hakaten jännitettiin kavereiden suorituksia, mutta kun kentällä kisasivat muun rodun edustajat Wilson rauhoittui ja kävi päikkäreille. Jotenkin ne vain tietävät mihin ryhmään ne itse kuuluvat...
| Isä ja Poika |
| Väsy. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

