Viime keskiviikon treeneissä tehtiin tämän näköistä rataa omalla ohjaussuunnitelmalla. Tai siis ensimmäisellä kerralla koitettiin omaa ja toisella kerralla Harri kertoi joitain kohtia, missä jokin toinen ohjaus olisi mahdollisesti parempi.
Oma ratasuunnitelmani meni kutakuinkin näin:
1-2 suoraan lähdöstä, onnistui.
2-3 takaakierto, koira haki esteen takaa hyvin.
3-4 valssi, tämä toimi ihan hyvin, mutta sitten tuli kiirus tuonne vitoselle, koska olin itse esteen toisella puolella.
5-6 backflip, täytyykö edes kertoa. Ei sujunut, koska olin myöhässä, eikä koira ole kyseistä ohjauskuviota ihan kauheesti ees treenannut. Kaksi ekaa yritystä painettiin suoraan tuohon putkeen, eikä koira edes vilkaissut punaisena rääkyvää ohjaajaa.
7-8 takaakierto, onnistui, mutta putkeen irtoamisessa vähän hapuilua.
9-10 persjättö, kerkesin!
11-12 valssi, toimi.
13-15 kilpajuoksua, olin pahasti pahasti myöhässä. Putken tukiopetus ei kannata.
16 takaakierto, käskytys myöhässä, koira juoksi koko esteen ympäri...
17 joku ohjauskuvio riippuen siitä, miten myöhässä olen, jos suunnitelma on tällainen niin kai tuon jo tietää miten sujui... No ei sujunut! :D
18 pysäri A, koikkaloikka A tarvitsee treeniä - paljon.
19-20 haipakkaa maaliin, Koska aalla joutui antamaan tukiopetusta, olin taas myöhässä...
Ja sitten kuinka se olisi kannattanut tehdä ja kuinka me sitten lopulta myös tehtiin se!
Kolmoselle pakkovalssi, josta koiran heitto putkeen. Valssaamaan putken päähän, jotta koira ei luukuta väärään putkeen esteen sijasta. Toimi ihan sairaan hyvin, eikä tullut edes kiire. Tästä jatkettiin sitten aikaisemman suunnitelman mukaisesti kahdelletoista ja lähinnä koiran tukiopetus lopetettiin, jolloin minulla oli enemmän aikaa juosta. Minulla siis on paha tapa saatella Wilsonia liian pitkälle, jolloin ollaan samalla lähtöviivalla putken päässä ja tietäähän sen, kumpi voittaa.
Tukiopetusta vähennettiin myös tuossa luukutus pätkällä 13-16 ja yhtäkkiä olinkin hyvissä ajoissa kierrättämässä koiraa esteen taakse. Wilson ei kyllä edelleenkään kestä takaakierrosa minun liikettäni, joten sitä pitää treenata, Wilson siis herkästi kiertää koko esteen, jos minä liikahdan yhtään esteestä pois päin seuraavalle esteelle päin. Seitsemälletoista olisi pitänyt tehdä sylivekkijaakotuksella, mutta se ei oikein luonnistunut ja oikeastaan se oli ainut virhe, mitä tehtiin sitten viimeisellä kerralla. Treeniä siis siihenkin lisää, sillä Wilson herkästi lopettaa hyppäämisen ja minun liikkeeni pysähtyy esteen luokse. Ja sitten tuo A, voi A A... mitähän sille keksittäisi. Harri analysoi ongelmaksi sen, että Wilson ottaa jossain siellä A:n puolessa välin katsekontaktin minuun ja sitten vaan loikkaa, eikä malta mennä alas asti keskittyneenä. Pitänee sheippailla sitä katsomaan eteenpäin eikä minuun ja sitä juoksuA:takin pitäisi jossain vaiheessa testailla.
Kaiken kaikkiaan hurjan onnistuneet treenit ja vaikeuksien kautta voittoon. Aluksi ylitsepääsemättömät jutut onnistuivat lopussa ja koira osaa jo melkolailla paljon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti