16. toukokuuta 2015

Valoa tunnelin päässä

Päätös kisatauosta on tavallaan aika helpottava, sillä meillä on taas aikaa palata perusteisiin ja hinkata paloja pikku hiljaa paikalleen. Ei tarvitse yrittää onnistua väkisin ja voi pilkkoa tehtäviä pienempiin palasiin.

Viime torstaina Sannan treenissä tehtiin pääasiassa puomia ja vähän keppejä. Palattiin takaisin etupalkkaan, sillä koiran katse piti saada pois minusta ja keskittyminen takaisin suoritukseen. Etupalkan laitolla kaikki ongelmat hävisivät sekä puomilta ja kepeiltä.

Wilson on hypännyt jo pidemmän aikaa puomilta liian aikaisin vailla aikomustakaan juosta päähän saakka - kääntynyt siis katsomaan minua. Torstaina laitettiin puomin jälkeen targetti ja minä lähinnä lähetin koiran kiipeämään. Puomilta ei tullut yhtäkään alastulovirhettä. Targetin avulla koiran katse ja keskittyminen pysyi loppuun asti ja millä vauhdilla!

Kepeillä ei mennyt juuri sen huonommin, yksi virhe sisään menossa, mutta niitä välillä sattuu. Ohjaaja pystyi jäämään keppien päähän, juoksemaan pois päin ja vedättämään edellä.

Tämä loi ainakin itselle uskoa, ettei tämän hetkinen probleema olekaan niin perustavan laatuinen ja pysyvä kuin pelkäsin. Pienellä takapakilla ja uudestaan treenaamisella saadaan toivottavasti pikku hiljaa nopea ja ennen kaikkea tarkka koira ja ohjaaja, joka saa sitä koiraa ohjattuakin!

Loppukevennyksenä muutama mökkikuva:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti